Salviaa vuorilta

 

Vuorilla salviaa keräämässä.

Kiinnostuneina kreetalaisesta keittiöstä yritämme ymmärtää heidän näkökulmaansa ruoan valmistuksessa.  Yrttejä käytetään paljon kuten myös sitruunaa ja tomaattia. 

Tässä muutamia vinkkejä, jos olemme ymmärtäneet väärin tai jollain on parempaa tietoa asiasta olemme enemmän kuin kiitollisia vinkeistänne.

Kreetalainen keittiö ei piilota makuja vaan avaa ne, yksi maku kerrallaan antaen pääraaka-aineen puhua. 

Kala:

Kalan keveys,  suolaisuus,puhtaus ja merellisyys. Kalan kanssa ei yleensä suosita maitoa, voita, juustoa, punaviiniä eikä sieniä. Kala ja metsä eivät kohtaa ilman taistelua.

Kalan kanssa sen sijaan käytetään oliiviöljyä, sitruunaa ja oreganoa.

Sieniä taas käytetään lihan, viljan, munakkaiden ja kasvipohjaisten ruokien kanssa. Sienet ovat metsän puolelta maanläheisiä, syvän makuisia sekä hieman kostean multaisia. 

Kerran Ierapetrassa pyysin sitruunaisen kanan kylkeen perunoiden sijaan fasolakiaa, papuja tomaattikastikkeessa. Eivät suostuneet siihen vaan selittivät että sitruuna ja tomaatti eivät mitenkään sovi yhteen.

Tomaatti on pehmeän lämmin ja pyöreän makuinen kun taas sitruuna on raikas,kirkas ja suoraviivainen. Jos nämä kaksi yhdistetään muuttuvat ne yhdessä epämääräisen hapokkaaksi ja menettävät molemmat suuntansa ja merkityksensä.

Yleensä tomaatilla maustetaan lihapadat, moussaka, papuruokia, kapama ruoat sekä briam. Kapamat ovat yleensä kanasta tai lampaasta valmistettuja pataruokia tomaattikastikkeessa lämmittävien mausteiden kera. Valmistetaan yleensä talviaikaan sekä juhla-aikaan kuten pääsiäisenä ja tarjoillaan yleensä perunoiden, riisin tai hilopite tai orzo pastan kera.

Sitruunaa taas yleensä käytetään αυγολέμονο,  sitruunamunakastikkeessa, sitruunapohjaisissa lihapadoissa sekä kalojen ja äyriäisten kanssa. Myös kanan, vihannesten ja palkokasvien kera voidaan käyttä sitruunaa mutta ei samaan aikaan tomaatin kera. 

Lihaa ja kalaa ei yleensä syödä samalla aterialla tai ei ainakaan samalla lautasella. Kysymys ei ole uskonnollisuudesta tai hygieniasta vaan makufilosofiasta. 

Hedelmiä ei käytetä yleensä jälkiruuiassa, ainoastaan niiden kuorta tai mehua voidaan käyttää.  Hedelmiä ei lisätä leivonnaisiin vaan ne syödään sellaisenaan. 

Leivonnaiset ovat juhla ja hedelmät rakkaus. 

Itse olemme näitä tapoja kotosuomessa rikkoneet. Meillä on perheen ruokailuissa usein ollut samaan aikaan kalaa ja lihaa sekä sitruunaista kanaa ja tomaattipohjaisia papuja  tarjolla pöydässä. Emme ole ehkä niin suoraviivaisia kuin kreetalaiset raaka-aineiden yhdistelemisessä mutta ehkäpä olisi hyvä yrittää toteuttaa seuraavilla ruokailuilla nämä kreetalaiset opit. 

Mitä pitempään elää sen enemmän oppii, varsinkin jos haluaa oppia. 

Nämä ovat tietenkin enimmäkseen kuten paastokin ehkäpä vähän vanhemman ikäpolven oppeja joita nykyisin ei välttämättä enää kovinkaan paljon noudateta. Joskus on hyvä pitää kiinni perinteistä ja uskomuksista ja joskus taas ehkäpä ei. Mene ja tiedä mikä on oikein tai väärin , jokaisella on omat tapansa ja niillä mennään tai sitten ei.