Vanha nuorukainen vai nuori vanhukainen
Reissuun lähdin vähän yli viisikymppisenä mutta eilen mittari näytti vajaata seitsemääkymmentä. Äkkiä sitä ikää karttuu päivän aikana, nuorukaisesta tuli vanhukainen. Mutta vain iältään ei mieleltään.
Aamupäivä meni lievästi sanottuna vihkoon. Riikka oli ottanut mukaan ruisjauhoja jotta voisi leipoa seudun suomalaisille ruisleipää. Taikinat oli tehty ja reissarit muotoiltu pellille, eikun uuni päälle. Kuului naks ja keittiöstä hävisi sähköt. Ihmettelin vähän mikä nyt on ja laitoin sulakkeen uudestaan päälle. Riikka laittoi uunin päälle, NAKS. voi helkutti , uuni taitaa olla rikki. Mitäs nyt tehdään pyöri mielessä. Mietiskeltiin hetki, melkein naapurissa asuu tuttu suomalainen. Kyseltiin häneltä voitaisiinko leivät paistaa hänen uunissaan. Onnistuu kuulemma joten eikun pellit kantoon ja korttelin päähän paistamaan leipiä. Leivät saatiin paistettua, puolet jätettiin uunin omistajalle ja puolet vietiin vuokraisännällemme. Hän on pitkään asunut Norjassa ja osaa arvostaa näitä herkkuja. Ensi kerralla jaetaan leipiä muidenkin suomalaisten kanssa. Omaa uuniamme ei nyt saada kuntoon, ei viitsitä häiritä vuokraisäntäämme koska hän katkaisi jalkansa lauantaina ja jalka on kipsissä kuukauden verran emmekä viitsi häiritä häntä tällaisen pikkujutun vuoksi. Kyseltiin Lissulta voisimmeko paistaa leivät heidän luonaan. Kyllähän se luonaisi, no hätä.
Jälkiruoat viilenemässä vuorilta tulevassa vedessä
Tämän sählingin jälkeen alkoi maha kurnimaan joten Pandan nokka kohti vuoria ja taverna Agia Paraskeviä. Vajaan tunnin matka kannattaa ajaa ylös vuorille. Puilla valmistetussa ruoassa on taivaallinen maku. Nämä sapuskat ei taatusti jätä ketään kylmäksi, ruoka on käsittämättömän hyvää. χωριάτικη, μπριαμ και αρνί με πατάτες, πολύ πολύ νόστιμο είναι. Kreikkalainen salaatti, briam sekä lammasta perunoiden kera, todellakin maistuvaa. Jos joskus olette lähelläkään käykää ihmeessä syömässä tässä paikassa.
Lounaan jälkeen kävimme alkuillasta taverna Napoleonissa haukkaamassa jotain pientä. Salaattia ja kalaa sekä lisäksi hieman horttaa ja kesäkurpitsapihvit.
Illaksi oli sovittu treffit Yianniksen kanssa kuppilaan. Käytiin lihakaupasta hakemassa muutama kanavarras ja varattiin pöytä. Yianniksen saavuttua huomasimme myös vanhan ystävämme Andreaksen saapuvan paikalle sekä hetkeä myöhemmin myöskin vanhan ystävämme Giorgioksen. Olipa yllätys, en tiedä oliko Yiannis jostain kuullut synttäreistäni vai oliko sattumaa. Vähän myöhemmin porukkaan liittyi vielä hollantilainen Ernst. Syötiin ja vähän juotiinkin. Yiannis haki autosta haitarin jonka antoi Giorgokselle ja naapuripöydästä huudeltiin vielä yksi soittaja pöytäämme. Tunnelma oli korkealla, mahtava yllätys. Täydellinen päivä vanheta. Niin muuten olen kuullut että kun istuu ruokapöydässä ei vanhene. Riittääköhän kolme kertaa päivässä...
Oli mahtava ilta, καληνύχτα, hyvää yötä.




















Taas niin mukavaa lukea seikkailuistanne! Huomaan hyvin, miten nyt suomalaiset reissaajat pääsevät muuallakin kivasti paikallisten rientoihin mukaan, kun turitisesonki on ohi. Myös reissuystäväni on nyt lempisaarellaan ja voi tehdä etätöitä siellä.
VastaaPoistaKiitos. Vielä on muutama turisti mutta talvella ei kovinkaan montaa näe
PoistaOnnea Janne sylin täydeltä. Perästä vielä tulet nuori mies
VastaaPoistaKiitos
Poista