Δενδρολίβανο, rosmariini

 


δενδρολίβανο, rosmariini. Aika komeita puskia kasvaa täällä luonnossa.

Viikko ollaan oltu meille niin rakkaassa Ierapetrassa. Jos joku kysyisi mikä täällä viehättää niin tässä tulee.

Kaiken parasta on tietenkin ihmisten ystävällisyys, kun kävelet kaduilla lähes kaikki tervehtivät tai vähintäänkin nyökkäilevät. Ihmisten avuliaisuus, aina ollaan valmiita auttamaan, kysellään kuulumisia ja toivotellaan hyvää. 

Ilmasto, täällä on talvellakin hyvät oltavat. Päivisin on käytännössä aina meikäläisittäin T-paita keli vaikka paikalliset pukeutuvatkin toppatakkeihin. Normaalisti aurinko paistaa ja lämmintä on siinä parikymmenen asteen molemmin puolin. Iltaisin on tietenkin viileämpää, lämpötila voi pudota 10-15 asteeseen joskus jopa alle näiden lukemien. Mutta kun vertaa Suomen paskakeleihin talven aikana niin täällä on aivan mahtava olla.

Se että Ierapetra elää maataloudesta eikä turismista. Joo, sesonkiaikaan turisteja kyllä riittää mutta täällä on ainoastaan yksi iso hotelli joka sekin on laitakaupungilla ja on all inclusive joten taitaa olla että suurin osa viettää aikansa hotellialueella. Pienempiä hotelleja on muutamia. Talvella turisteja ei juurikaan näy.

Nyt olemme olleet täällä viikon, tulimme viime viikon perjantaiyöllä. Lämpötilat ovat olleet kesäiset, päivisin 25-32 astetta. Harvoin tähän vuodenaikaan on näin lämpimiä kelejä että shortseilla pärjää päivisin. Tuntuu että shortsit ja paitakin on liikaa, hiki pinnassa on kuljettu pitkin poikin Ierapetran katuja ja kujia.

Eilen lähdettiin ajelemaan Arvin  kylään jossa viljellään paljon eksoottisia hedelmiä. Reilu tunnin ajomatka osoittautui kuitenkin vähän turhaksi. Kylä oli aika pikkuisen oloinen mutta siitä jäi sellainen tunnelma että kylä elää turismista hedelmien viljelyn ohella. Kierreltiin ympäriämpäri, nähtiin hotelleja ja kahviloita, pari supermarkettia mutta eksoottisista hedelmistä ei tietoakaan. Banaaneja nähtiin toki kasvamassa mutta kuviteltiin että täältä voisi olla mahdollista ostaa hedelmiä. Voihan toki olla että juuri nyt ei ole satokausi. 































Upeita maisemia kyllä nähtiin paljon. Kreeta on kyllä mahtava paikka, toisella puolella näkyy upeat vuoret ja toisella puolen sininen meri. 

Illalla lähdettiin hiljattain avattuun tavernaan maistelemaan uusia makuja. Taverna Kapilio sijaitsee vähän keskemmällä Ierapetraa kun oikastaan kaikki muut tavernat ovat meren rannan läheisyydessä. Tavernan sijainti ei ole ongelma mutta meidän makuumme tavernan ruoka kyllä oli. Ikävä sanoa mutta ruoka oli suorastaan kehnoa. Alkupalaksi tuli kahta erilaista hummusta sekä pieneksi hakattua tomaattia yrttien kera. Alkupalojen pitäisi herätellä makunystyröitä mutta ikävä kyllä nämä maistuivat ..., en tiedä ehkä paha on väärä sana mutta vähintäänkin tunkkaisilta. Fetasakanagi joka oli kuorrutettu manteleilla ja pistaaseilla hunajan kera oli erittäin hyvä, ehkä hieman liikaa hunajaa mutta... Kreikkalainen salaatti, no kaikki tietää jos salaatti on tehty raaoista tomaateista ja kaikki raaka-aineet säilytetty kylmässä niin maku on todella valju. Täytetyt herkkusienet olivat OK ja kanavarras jopa erittäin hyvä mutta kokonaisuutena kiitos ei, ikävä kyllä. Aina toivoisi uuden tavernan menestyvän ja voihan olla että ollaan väärässä ja makumme huono mutta... Toivotaan kuitenkin heille menestystä. Jälkiruokakaan ei oikeastaan pelastanut iltaa, jogurttia kvittenihillokkeen kera. Joo , ihan hyvä ja jogurtti oli kunnollista ei mitään vähärasvaista mutta ei siltikään pelastanut koko iltaa.




















Tavernan puitteet ovat kyllä ihan OK

























Kolme ja puoli viikkoa seikkaillaan vielä näillä seuduilla. τα λέμε,  nähdään. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maisemat vaihtui

Mutkia matkassa

Taas mennään