Anatoli Ierapetra Kreeta

 


Eilen lähdettiin metsästysreissulle. Siis metsästämään yrttejä Anatolin lähelle vuorille. Lähinnä φασκόμηλο,  salviaa. Giorgokselta saatiin edellisenä iltana ohjeet mistä löytyy sekä puutarhasakset niiden katkomiseen. 

Paikka löytyi helposti ja eikun sakset toimimaan ja salviaa pussiin. Kaksi isoa pussillista kerättiin ja vietiin kotiin kuivumaan. 



"Rankan" metsästysreissun jälkeen ajeltiin Anatolin kylään kävelemään. Aivan mahtavan oloinen vuoristokylä ja ikävä kyllä aikalailla samanlainen kuin kaikki muutkin näkemämme vuoristokylät täällä Kreetalla. Asukkaita muutamia kymmeniä, kymmenittäin luhistuneita taloja.

Joissakin taloissa pieniä elämisen merkkejä, lähes viidentoista vuoden takainen laskenta kertoo kylässä silloin asuneen reilut sata ihmistä. Muutamia taloja entisöity hienosti vanhan kylän hengen mukaisesti.

Kylästä avautuu Ierapetran suuntaan merelle päin aivan upeat näköalat. Joidenkin mielestä sadat tai tuhannet kasvihuoneet pilaavat näköalat mutta ne kuuluvat olennaisesti tänne. Ierapetran seutu elää omaa elämäänsä turisteista piittaamatta. Toki täällä on yksi iso hotelli sekä muutamia pienempiä mutta turismi on täällä sivuelinkeino. Pääelinkeino on maatalous josta täkäläiset saavat pääosin elantonsa.


Kierreltiin pitkin Anatolin pieniä kujia ja räpsittiin, sorry, siis Riikka räpsi kuvia. 
















































Ja eikun Pandan nokka kohti alamäkeä, kaasua ei paljon tarvinnut painaa mutta jarrua sitäkin enemmän.

Kommentit

  1. Ja taas niin mielenkiintoisia paikkoja ja hyviä kuvia teiltä! Osaatteko kertoa, mitä kasveja ne hortat ovat siellä? Täällä Turussa ystäviä kiinnostaa. Muistan lukeneeni jonkun suomalaisen miehen kertoneen näissä fb: n ryhmissä suomalaisista vastineista, mutta e , muista, olitko se sinä. Ehkä joku vastaa?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mutkia matkassa

Vanha nuorukainen vai nuori vanhukainen

Herroja odotellaan