Sitian kaupungista Toploun luostariin
Eilen aamulla lähdettiin Jarin kanssa katsomaan miltä Sitia näyttää. Sitia on hieman pienempi kaupunki kuin Ierapetra ja vähän samaa rosoisuutta löytyy satama-alueen ulkopuolella. Sataman ympäristö on kuitenkin meidän makuumme vähän turhan hieno laatoituksineen ja kiveyksineen. Kahviloita oli kymmenittäin, tavernoita vain muutama. Onneksi löydettiin meidän makuumme ihan mahtava, Zorbas. Rannan puolella oli joitain pöytiä mutta sisätilassa oli pelkästään keittiö. Riikka bongasi ovenraosta tiskillä olevat padat. Kyselimme mitä padoista löytyy. Pari vanha mammaa, varmaan 80 vuotiaita jollei jo ylikin nosteli kansia padoista ja selitti mitä ovat tehneet. Είναι φρέσκα στο φούρνο, φασολάκια, δολμαδεσ και μουσακά. Tuoreita suoraan uunista mammat sanoivat, vihreitä papuja kasvisten kera, viininlehtikääryleitä sekä mousakaa. Koko hoito huuhdeltiin alas με λευκό κρασί, valkoviinillä.
Oli erittäin hyvää ruokaa, jos poikkeatte Sitiassa lounasaikaan kannattaa ehdottomasti käydä lounaalla. Lounaan aikana alkoi satamaan, pyysimme laskun heti syötyämme jos sateeseen sattuisi tulemaan pieni tauko niin voisimme lähteä heti autolle. Puolisen tuntia taidettiin odotella ennen kuin sade laantui sopivasti ja silloin lähdettiin.
Päästiin juuri autoon kun alkoi sataa melkein kaatamalla . Hetken päästä sade onneksi hiljeni jonkun verran ja päätettiin lähteä ajamaan Toploun luostarille.
Eikun google maps päälle ja piru vie, ajeltiin pari kadunväliä ja taas oltiin samassa liikenneympyrässä josta juuri lähdettiin. Heitettiin puhelin takapenkille ja katsottiin KARTASTA mihin päin lähdetään. Tienviittoja seuraamalla löydettiin heti oikea tie. Mitä hel....ttiä tuollaisella google mapsilla oikein tekee. Taidettaisiin vieläkin pyöriä liikenneympyrässä jos ei oltaisi turvauduttu kunnon vanhan ajan paperikarttaan. Noo voi olla tietysti peiliin katsomisen paikkakin, ehkä ei osata käyttää.
Nokka kohti munkkeja, ja nyt ei puhuta hillomunkeista vaan oikeasti luostarissa asuvista henkilöistä. Matkalla sateli välillä vähän enemmän, välillä ihan pirusti ja välillä taas ei juuri lainkaan. Perille päästiin juuri sopivasti kun vettä tuli kuin Esterin pe...stä. Ei siinä auttanut muu kuin kahlata paikoitellen nilkkaan asti ulottuvassa vedessä luostarialueelle. Onneksi minulla oli sandaalit jalassa, sisään tuleva vesi poistui samantien. Riikalla oli vedenpitävät kenkät, piti hyvin veden sisällä kenkissä.
Upea paikkahan tuo on vaikkakin kaupallistettu aika lailla. Eräässä huoneessa oli viinitasting luostarin viineille. Hinta taisi vaihdella 10-20 euroon ja mahdollisesti siitä ylöspäin. Ruuhkaa oli varmaan odoteltu kun pienessä huoneessa oli viisi henkilöä tarjoilemassa. Taisi sade sotkea suunnitelmat, kaksi naista istui maistelemassa viinejä. Seuraavaksi löydettiinkiin kauppa jossa myytiin öljyä, viinejä, ikoneja sekä kaikenlaista muuta rekvisiittaa. Sisäänpääsy luostariin maksoi 5 euroa per lärvi. Todellakin katsomisen arvoinen, kannattaa poiketa jos on lähistöllä.
Maria sanoi tuodessaan lautasia pöytään, μόνο λίγο μεζέ, vain vähän syötävää
Kommentit
Lähetä kommentti