
Eilen ajeltiin kohti Mirtosta jossa olemme pari kertaa oleilleet. Korona-ajan vuodenvaihteen sekä pääsiäisen. Kolmisen viikkoa kummallakin kerralla. Ihastuimme pieneen rannikkokylään joka eleli omaa elämäänsä. Nyt kun pääsimme perille näimme sen toisen puolen Mirtoksesta, turistit olivat kansoittaneet ranta-alueen ja jokaisen tavernan. Ja kausi on juuri vasta alkanut. Talvi ja aikainen pääsiäinen olivat hienoa ja rauhallista aikaa mutta turistikauden alkaessa rauha on kaukana. Mirtos on niin pieni kylä että turistit täyttävät rantakadun heti. Lounaalle tuttuun paikkaan, tai itse asiassa ei tuttuun paikkaan mutta tuttuun tavernaan. Suosikkimme taverna Votsalo oli kuulemma joutunut muuttamaan toiseen paikkaan kun vuokraaja oli irtisanonut sopimuksen rakentaakseen airbnb asuntoja. Uusi paikka rantakadun Ierapetran puoleisessa päässä oli ihan hyvä. Vaikka paikka oli uusi oli ruoka ja palvelu tuttua ja taattua Votsalon laatua. Ruoka oli erittäin hyvää. Χωριάτικη, σουτζουκά...