Uusia tuttavuuksia
Kahvipaahtimo
Aamulla perinteinen lauantaitorilla käynti. Lähdetään maanantain ja tiistain välisenä yönä kotiin päin niin ostokset jäi tällä kertaa tekemättä. Kämpillä on vielä jonkun verran ystäviltä saatuja vihanneksia ja hedelmiä niin pärjätään oikein hyvin niillä.
Torin kulmalla käytiin tsekkaamassa kahvila jossa toki on joskus aiemminkin jo käyty mutta ei oikein muistettu millainen paikka oli. Sisälle mentäessä leijaili ensimmäisenä vastaan grillin tuoksu. Viinin kera saatiin mezelautasia mutta pitihän se nyt ottaa souvlakivarras, sen verran hyvät tuoksut tuli grillistä.
Torilta pois tullessa löysimme pienen kahvipaahtimon tuoksun perusteella. Oli useammankin kerran kävelty ohi sen enempää huomiota kiinnittämättä mutta mahtava paahdettujen kahvipapujen tuoksu pakotti menemään sisään. Olihan se nyt ostettava juuri jauhettua kahvia hetki sitten paahdetuista pavuista. Maistetaan vasta kotona oliko kannattava ostos.
On kaikenkokoisia oliiveja
Päivällä Lissu kyseli menisimmekö lounaalle heidän luokseen. Toki mennään , on aina hienoa saada kreetalaista kotiruokaa. Lounaalla oli μπιφτέκι με πατάτες, αρακάς, φασολακια και σαλάτα. πολι νοστιμος είναι. Jauhelihapihvejä perunoiden kera, herneitä kasvisten kera,vihreitä papuja sekä salaattia. Oikein maistuvaa, kiitos.
Alkuillasta lähdettiin kävelylle ja käytiin katsomassa yksi uusi mezepaikka jonka ohi olimme monesti kävelleet. Ovet olivat kuitenkin aina olleet kiinni mutta nyt käveltiin aikamme kuluksi tarkistamaan tilanne. Nyt ovet aukesivat meille, eikun pöytään istumaan ja katsomaan mitä pöytään kannetaan.
Kohtuuhyvät mezeet saatiin ja paikan ilmapiiri oli mukavan oloinen. Saatetaan joskus piipahtaa uudelleenkin. Riikan kädelle lävähti yhtäkkiä joku valkoinen kasa. Ajattelin jo että pulunpaska se siinä, kunnes äkkäsin että oltiin sisätiloissa. Suupielistä taisi tippua tzatsikia kädelle.
Kahvilan kautta vielä kämpille.
Illalla oltiin menossa Yianniksen kanssa musiikkitapahtumaan. Lähtö siinä iltakympin aikoihin. Hypättiin Yianniksen kyytiin ja huristeltiin muutaman kilometrin päähän. Onneksi Yiannis oli varannut pöydän, paikka näytti sen verran täydeltä että ilman varausta olisi voinut ilta kulua seisten. Tilailtiin hieman iltapalaa ja kuunneltiin musiikkia.
Ruoka oli melko hyvää, samaten musiikki. Illan aloitti naislaulaja jonka esiintyminen ei ollut oikein mistään kotoisin mutta onneksi mieslaulaja otti yleisön ja hoilasi tuttuja lauluja. Häntä kuunteli kyllä mielellään. Kämpille lähdettiin aika pian puolenyön jälkeen, melkein kaikilla kärysi tupakka huulessa ja koko paikka oli sinisenä tupakansavusta joten ei pystynyt olemaan pitempään.
Kivoja tuollaiset mezepaikat. Lissun ruoat näyttävät hyviltä. Samaa en sano noista musiikkipaikan vartaista ja leivistä, näyttävät poltetuilta! Voi, taas jo pian lähtö kotiin!
VastaaPoistaIkävä kyllä kotiinlähtö edessä
Poista