Ierapetran sairaala Kreeta

 

Riikan vasen olkavarsi oli ollut kipeä jo pari kolme päivää ja tuntui että kipu vain paheni. Sairaalaan lähdettiin tänä aamuna kun olimme ensin saattaneet taas yhdet tutut suomalaiset kotimatkalle. Aamukahdeksan jälkeen heti oltiin sairaalalla ja ihmeteltiin aulassa että missäköhän ilmoittautuminen tapahtuu. Joku sairaanhoitaja kyseli että mikä hätänä. Kerroimme hänelle Riikan vaivasta ja hän opasti meidät vastaanottoon. Henkilötiedot kirjattiin ylös ja kyseltiin vaivasta. Kerrottiin että vain lauantaina ja sunnuntaina on erikoislääkärien vastaanotto joten Riikka lähetettiin takaisin mistä olimme tulleetkin eli ensiapuun. Saimme käskyn mennä takaisin aulaan odottelemaan josta Riikka pääsisi tutkimuksiin. 

Sama hoitaja joka oli ohjannut meidät vastaanottoon otti samantien Riikan alustaviin tutkimuksiin. Verenpaine, sydänkäyrä, sykkeet ja lämpötila tutkittiin heti ensimmäisenä.

 Sen jälkeen meidät ohjattiin lääkärin luokse joka pyysi Riikkaa istumaan tutkimustuoliin. Sen jälkeen hän kyseli vaivasta, miten se oli alkanut ja miltä tuntui, onko lääkeaineallergioita jne. Yhtäkkiä hänelle tuotiin röntgenkuvia joita hän alkoi tutkimaan, sen jälkeen juoksi naapurihuoneeseen jossa joku mamma valitteli huonoa oloaan. Hän tuli takaisin ja kyseli Riikalta voiko hän nostaa kättä ja jne.

Yhtäkkiä hän lähti taas toiseen viereiseen huoneeseen ja tuli hetken päästä takaisin. Ensiavussahan tässä oltiin joten on selvää että kiireisimmät tapaukset hoidetaan ensin. Koko ajan sairaalan henkilökuntaa ramppasi edestakaisin , samaten asiakkaita. Välillä ei oikein tiennyt kuka oli henkilökuntaa ja kuka oli saamassa hoitoa vaivoihinsa. Aika sekavaa touhua.

Lääkärin päästessä takaisin Riikan luokse hänet ohjattiin röntgeniin ja kyseltiin onko mahdollista että hän on raskaana jossa tapauksessa pitäisi tehdä ensin raskaustesti. Hän ei varmaan huomannut henkilötiedoista että oli kyse kuusikymppisestä naisesta. No röntgeniin jonka jälkeen takaisin lääkärin luokse. Jotain he olivat näkevinään kuvissa mutta meille jäi epäselväksi mitä. Lääkäri sanoi että he antavat kipupiikin jonka pitäisi auttaa.  

Seuraavaksi verikokeiden vuoro. Se kävi näppärästi, putkiloihin verta jotka lyötiin minun käteeni ja pyydettiin viemään labraan tutkittavaksi. Kyllähän se meiltä onnistui, putkilot saatiin labraan ja sitten takaisin odottelemaan tuloksia. 

Reilun tunnin päästä Riikkaa kutsuttiin ja toinen lääkäri kyseli saako hän nyt nostettua kättään ylös. Ei onnistunut joten hän määräsi kantositeen käteen sanoen samalla että kokeissa ei olla havaittu mitään erikoista joten sen jälkeen päästäisiin lähtemään.

Hetken päästä avustaja tuli kantosidekääreen ja saksien kanssa. Mittaili minkä mittainen side leikattaisiin ja rupesi hommiin. Hampaat kirskahteli ja hiki valui otsalta kun hän yritti umpitylsillä saksilla saada sidettä katkaistua. Lopulta hän onnistui veti liinan päät nippusiteellä yhteen hampaat irveessä. 

Nelisen tuntia meni koko reissuun. Pitää sanoa että vaikka kaikki vaikutti aika sekavalta niin henkilökunta oli iloisen ja palvelualttiin oloista. Negatiivisesta asiasta tuli melkein positiivinen kokemus.

Saimme röntgenkuvat ja paperit mukaamme ja lähdimme ulos. Melkoinen nälkä alkoi olemaan joten vietiin kämpille paperit ja siitä suoraan Napoleoniin lounaalle. 

Χορτα και γίγαντες και κοτόπουλο με πατάτες,  horttaa, jättipapuja sekä kanaa perunoiden kera.  Υια επιδορπιο γιαούρτι με γλυκό κουταλιού σταφύλι,  jälkiruoaksi jogurttia makean rusinahillokkeen kera.