Viimeiset auringonsäteet
Eilen Yiannis pyyteli mukaansa kahvilaan illalla. Sanoi että heillä on poliisiaseman viereisessä tilassa laulukuoron harjoitus. Odoteltiin siinä ulkopuolella ja kuunneltiin lauluharjoituksia. Viereen istahti hieman laitapuolen kulkijan oloinen kaveri. Kysyi lupaa saako istua viereemme ja hetken päästä kysyi haittaako jos hän sytyttää tupakan. Sanoimme että ei haittaa, ulkoilmassa tupakansavu ei haittaa niin hirveästi. Oikein kohtelias mies, kuulimme Yiannikselta että hän asuu juuri siinä heidän harjoituspaikkansa terassilla. Koditon siis, hänelle on kuulemma tarjottu jotain asumispaikkaa mutta ei ole halunnut sinne mennä. Taisi olla kulttuuri-ihmisiä, kehuskeli kovasti kuoron laulua.
Lähdettiin kahvilaan ja sovittiin perjantain järjestelyistä. Yiannis oli luvannut viedä meidät Heraklionin lentokentälle. Kahvilasta päätettiin lähteä taverna Konakiin maistamaan miekkakalaa, nythän sitä olisi tarjolla tuoreena. Useimmiten se on pakastettua josta myöskin viimeisin makumuistomme on noin 20 vuoden takaa Kyprokselta. Silloin miekkakala ei ollut hintansa väärti, en enää muista mitä maksoi mutta jokainen euro oli liikaa.
Nyt saatiin todella loistava annos miekkakalaa, varmastikin yksi parhaista annoksista koko reissun aikana. Jos joskus tiedätte että saatavilla on tuoretta miekkakalaa kannattaa ehdottomasti maistaa.
Aamulenkillä tänään yritetään vielä imeä kaikki saatavissa oleva energia auringosta Suomen talvea varten. Jokainen auringonsäde on Suomen talvisäässä tarpeen.
Lounaalle taverna Napoleoniin, meidän suosikkiimme jos ei sitä joku vielä ole huomannut. Alkuruoaksi aivan loistavia kaalikääryleitä, todella loistavan makuisia. Pääruoaksi sardiineja ja uunilammasta, parhaita ruokia Kreetalla.
Tietyön merkki
Kommentit
Lähetä kommentti