Yias sas, eli terve. Eilen pidettiin lakisääteinen vapaapäivä, eikös se ole vapun päivän tarkoitus. Siis vapaapäivä kirjoittamisesta, ei syömisestä. Aamupäivälenkin jälkeen kotiin päin palatessa oli naapurit laittaneet grilliin tulet, keskellä katua(pientä sivukujaa siis) niin kuin täällä on tapana. Aina voi grillata ja missä vaan. Herran jestas sentään mihin "jouduttiin" Yianniksen kanssa, Meseleroin kylästä oli kutsuttu Yiannis sekä meidät erään rouvan luo vapun päivän juhliin. Perille päästyämme terassilla oli jo reilu parikymmentä vierasta ruokailemassa. Ette voi ymmärtää sitä ruoan määrää mitä pöydillä oli, siitä olisi riittänyt koko Säkylän varuskunnan kavereille. Alkoi vatsanahkaa kiristämään jo ennen kuin oltiin edes aloitettu. Ja pahaenteisesti grillissä oli juuri paras hiillos eli lisää oli varmaankin tulossa. Pöydillä oli salaattia, horttaa, uunissa paahdettua lammasta, uunipadassa vuohen lihaa, kanin lihaa, perunoita, artisokkaa, mizithraa, fetaa, kananmunia sekä gravieraa ja tietysti kreetalaisia korppuja ja leipää. Tsiisus sentään mistä sitä edes aloittaisi. Kaikkiahan oli tietysti pakko maistaa, varsinkin kun emäntä kertoi että lähes kaikki ruoat oli valmistettu heidän omista raaka-aineistaan kasvatettua kania myöden, jopa Riikka maistoi ja tykkäsi. Todellista lähiruokaa siis ja mahtavan makuista. Lautanen alkoi täyttymään samaten vatsa mutta urhoollisesti söimme lautasen lähes tyhjäksi. Sitten tapahtui se mitä pelättiin, pääruoaksi oli brizolaa eli possunkyljyksiä, muut olivat olleet vasta alkuruokaa. Mahtavat tuoksut tuli grillistä kun ritilä ladattiin täyteen meheviä possun kyljyksiä. Voi hel...tti, nenä käski syömään ja maha sanoi että nyt et kyllä enempää kiristä vatsanahkaa, EI MAHDU enää mitään. Ikävä kyllä nenä oli vahvempi, pakkohan sitä kyljystä oli maistaa. Lisäksi kaikki tämä huuhdeltiin alas talon omalla viinillä. Poli oreo, todella hienoa. Giorgios ja Sofia olivat myös saapuneet ja ruokailun päätteeksi laitettiin musiikit kovemmalle ja karaokea käyntiin. Giorgios tuttuun tapaan hoiteli laulupuolen hienolla äänellään ja tunnelman parantuessa iltaa kohti, ehkä parin rakin voimalla, alkoi porukat tanssahtelemaan. Terassi oli kyllä reilun kokoinen mutta pöytiä oli katettuna noin 30 hengelle joten tanssitila oli melko pienehkö. Mutta ei tietenkään liian pieni kreetalaisille, tanssia voi vaikka postimerkin päällä. Tunnelman ollessa parhaimmillaan perheen tyttäret kävivät puutarhasta poimimassa ison kulhon ruusun kukkasia joita emäntä jakoi kaikille vieraille. Lopuksi kulhoon jääneet kukkaset ja terälehdet heiteltiin kunnian osoituksena laulajien ja tanssijoiden päälle. Otsasuoni alkoi jo pullistelemaan kun jälkiruokaa kannettiin pöytään, vatsa ei voinut pullistua enempää. Omenatorttua ja jäätelöä sekä leivoksia, onneksi kotiin päin on alamäki muuten auto hyytyisi taatusti. Preinteisesti kukkaseppeleitä laitetaan oviin sekä autoihin vapun kunniaksi jotka sitten kuulemma poltetaan juhannuksena. Upeita luomuksia nähtiinkin paljon.
Mutkia matkassa
Lähdettiin eilen Jarin kanssa ajelemaan Lasithin tasankolle. Eikun google maps päälle niin takuuvarmasti menee päin h....ttiä. Muutaman kilometrin jälkeen ensimmäisessä risteyksessä käsketään kiertämään rannikkokylien Eloundan ja Plakan kautta. Iso tie vie paljon nopeammin perille. Tässä kohtaa uskoimme vaistoamme ja painelimme isoa kansallistietä eteenpäin. Seuraavaksi katseltiin Neapolin kohdalla jossa oli tasankon kyltti. Käännyttiin kaupunkiin ja ihmeteltiin kun ei minkäänlaista opastusta enää löytynyt. Taas google maps päälle ja parin kierroksen jälkeen puhelin lensi takapenkille. Hei ihan oikeasti, ei voi olla totta. Jatkettiin isoa kansallistietä pitkin kuitenkin google mapsin avulla. Lasithin tasanko sijaitsee keskellä Kreetaa tien vasemmalla puolella. Maps kuitenkin käskee kääntymään rannikolle Malian kylään. Ihmeteltiin tovi mutta ajateltiin että ehkä se tie lähtee kuitenkin sieltä jostain. Voi v...u, muutaman kilometrin kiertely ahtailla kujilla ja takaisin isoll...





Kommentit
Lähetä kommentti