Eilen lähdettiin ajelemaan Thriptin kylään. Täytyy sanoa että oli kyllä oikein reissujen reissu. Melkoinen tunneskaala käytiin läpi pelosta ihastukseen. Varsinkin Riikka jonka turvavyö taisi mennä poikki. Sen verran lujaa hän sitä kiskoi.
Maisemat olivat aivan upeat ja tie täysin p...a. Alku- ja loppupäässä oli suhtkoht hyvä asfaltti mutta väliosa tiestä jotain betonintapaista valettua ja ihan helvetin kuoppainen. Neulansilmämutkia tässä ei tarvi erikseen mainita, niitähän täällä on jokaisella vuoristotiellä.
Jos nyt oikein tulkitsimme google mapsia niin tiellä oli nopeusrajoitus 90km tunnissa. Kuvan ottohetkellä nopeutemme oli 26km tunnissa joka muuten oli tien keskipätkän osalla huippunopeus. Kalo Xorion kylästä lähtevässä kyltissä taisi lukea että kylään olisi 12km:n matka. Ajoimme tuota matkaa lähemmäs puoli tuntia, google maps huusi välillä "pysy oikealla". Taatusti pysyttiin, vasemmalle ei meinattu uskaltaa katsoakaan, oli vapaata pudotusta muutama sata metriä.
Onneksi vastaantulijoita ei ollut, tie oli paikoitellen todella kapea. Peruutteluhommiksi olisi mennyt kapeimmilla kohdilla.
Itse kylä sijaitsee noin 850:n metrin korkeudella. Enkä tiedä voiko varsinaisesta kylästä oikeastaan puhuakaan. Muutamia taloja siellä täällä mutta se tärkein löytyy eli taverna.
Taverna oli aika kivan tuntuinen suht perinteinen kreetalaisen oloinen. Ulkona oli varattuna iso pöytä jossa muutama turisti istuskeli. Olivat ilmeisesti jotain patikoijia, heitä saapuia pikkuhiljaa paikalle parisenkymmentä. Pyytelivät juotavaa ja kahvia. Isännän naama venähti kun eräs pyysi cafe lattea. Frapeeseen oli tyytyminen.
Tilattiin tippa viiniä ja pöytään tuotiin pikkuisen mezeitä. Erittäin hyviä olivat.
Pikkuhiljaa patikoijia valui lisää sekä muutama paikallinenkin istahti pöytään.
Tarjoilija kertoi mitä on saatavilla. Γεμιστόι κολοκυθοανθοι, φασολακια και Ηιρινο με μανιτάρια και πατάτες. Täytettyjä kesäkurpitsankukkia papuja sekä possua sienien ja perunoiden kera. Melkein sama setti tuli mezeinä mutta ei haitannut. Ruoka oli erittäin hyvää. Elämä on paljon helpompaa kun haluaa sitä mitä on saatavilla.
Lounaan jälkeen kierreltiin hetki katselemassa kylänraitilla. Hiljaista oli joten lähdettiin ajelemaan hiljaa kotia kohti.
Kommentit
Lähetä kommentti