Vanha nuorukainen vai nuori vanhukainen

 

Onhan noi kissanpennut söpöjä mutta meille molemmille kokemukset eläimistä ovat jääneet koska olemme molemmat allergisia.

Aamulla lähdettiin laikille(tori) katselemaan mitä EI pitäisi ostaa. Kaikki vihannekset ja hedelmät ovat vaan niin hyvän näköisiä että tekisi mieli ostaa. Eikä ole hinnan kiroissa, halvimmat paprikat ja munakoisot alkaen 80 senttiä kilo. Siis ei maksa mitään, ihan ilmaisia.

Tästä ostetaan parasta valkoviiniä ikinä. Todella hedelmäinen ja kukkainen viini moschato rypäleestä.

Avokadon kylkiäisinä olisi saanut etanoitakin mutta jätettiin muille nuo herkut.

Näitä ei olla ennen täällä nähty mutta Intian torilta tuttuja kikherneitä tuoreena.

Onneksi saatiin pidettyä pää kylmänä. Mukaan lähti vain muutama avokado ja nektariini. Noooh ostin sentään lisäksi 3 t-paitaa, kolme euroa kappale. Ei ollut nekään hinnan kiroissa.

Torireissun jälkeen piti lähteä kauppareissulle. Nyt on sen verran lämmin että vettä piti hakea reilusti, kaksi isoa sixpackia mukaan ja takaisin kämpille. Noooh tulihan siinä samalla  pari oluttakin ostettua. 

Välipalalle lähdettiin mamman kuppilaan, tuliaisina mustikkahilloa johon hän on tykästynyt. Vähän viiniä ja mezeet hintaan nolla euroa. Tästä näyttää tulleen toinen traditio Napoleonin lisäksi jossa ensimmänen käynti on melko halpa. 

Mamma jutteli pitkät pätkät niitä näitä. Osa ymmärrettiin mutta aika paljon jäi myös ymmärtämättä. Helvetti sentään pakkohan tässä on ruveta opettelemaan Kreikkaa oikein toden teolla. Suurin osa ystävistä ja tutuista täällä ei puhu sanaakaan Englantia eikä myöskään Suomea jostain kumman syystä mitä ei voida ymmärtää😁😁.

Lähtiessä tietysti kyseltiin laskua mutta τίποτα, ei mitään ymmärretään kyllä. Jääkaapista mamma haki vielä ison pussillisen viikunoita meille mukaan. 

Lounaalle mentiin Pupuun. Πρωτα σαλάτα Μπομπου και μετά κοτόπουλου παιδάκια και γάβρος.  Πολι  νόστιμο είναι.  Alkuun Pupun nimikkosalaatti sekä kanan ribsejä ja gavros kaloja. Todella hyviä.

Illalla käytiin kuppilassa morjestamassa vuokraisäntäämme Vaggelista. Samalla hoitui vuokran maksu. Vaggel oli ottanut tapansa mukaan eväitä . Tomaattia, kurkkua, juustoa sekä maissia. Hänen vaimonsa Xrisoula oli leiponut meitä varten lisäksi sfakian piiraita, olivat vielä lämpimiä ja todella hyviä. Ja piruvie tämäkin käynti oli ilmainen, Vagell ehti maksamaan ennen meitä. Mutta kosto on oleva suloinen, joskus vielä ehditään maksamaan ennen häntä.