Eilen poikettiin mamman kuppilassa morjestelemassa. Ollaan jo muutaman vuoden ajan käyneet siellä säännöllisen epäsäännöllisesti. Viini on hyvää, mezet hyviä ja mamma mukava. Yrittää aina jotain jutella mutta koska meidän Kreikan kielen taitomme ovat rajalliset niin mitään pidempää keskustelua ei oikein saada aikaiseksi. Mutta aina olemme tulleet ymmärretyksi ja ymmärtäneet melko paljon. Emännän pikkukoira hyppeli kuten balleriina kerjäten jotain syötävää.

Viini juotu ja mezeet syöty. Laskun aika siis, mamma sanoi että huomenna sitten maksatte. Noo katsotaan sitten huomenna. Lykkäsi samalla pienen paketin mukaan joka kotona paljastui pullakääröksi. 

Lounaalle lähdettiin Napoleoniin. Matkalla kadun varsilla on vielä myrskyn jäljiltä isoja hiekkakasoja siivoamatta. Yhden hiekkakasan päällä oli koira joka kustuaan alkoi peittelemään jälkiään. Viereinen auto tuli melko hyvin hiekkapuhallettua ropinasta päätellen. Omistaja yritti saada koiraa rauhoittumaan mutta aika laihoin tuloksin. Ropina jatkui ja jatkui. Oikein näki sielun silmillä miten maalit tippuivat auton kyljestä tien pintaan.

Napoleonissa viereiseen pöytään istui  kolmen hengen kreikkalaisseurue. Nainen alkoi heti juttelmaan meille. Onko teillä auto vuokrattuna, oletteko käyneet siellä ja oletteko käyneet täällä. Hänellä olisi myös tietoa lähiseudun tavernoista joihin kannattaa mennä ettei tarvitsisi turistipaikoissa syödä. Tollai ninku ensimmäiseksi tuli mieleen että mahtaako olla oma lehmä ojassa eli mitähän hän nyt yrittää meille myydä. Onneksi ruoat tuotiin pöytiin niin puheripuli loppui.

Hetken päästä hän aloitti taas kysellen tiedättekö että pääsiäisenä täällä on aikamoinen meno ja meteli. Kerroimme olleemme pari kertaa ennenkin Ierapetrassa pääsiäisenä ja tietävämme. Silloin hän alkoi kertomaan pääsiäisestä Rethymnonissa jossa ammutaan konekivääreillä niin että patruunat lentelevät joka suuntaan. Aamulla niitä on maassa kuulemma niin paljon ettei jalansijaa löydy. 

Illalla käytiin Konakissa. Kyseltiin saataisiinko σαγανάκι γαριδες.  Yiannis oli yksin töissä kuten yleensäkin siinä iltaseiskan paikkeilla. Muut olivat lepäilemässä ja tulossa hetken päästä iltavuoroon. Yiannis lupaili yrittää tehdä parhaansa, hän siis ei ole tavernan kokki vaan tarjoilemassa pääsääntöisesti. Tarpeen mukaan hyppää keittiöön auttelemaan veljeään kuten yrittäjän kuuluukin tehdä. 

Keittiöhenkilökunta kuitenkin oli juuri silloin palailemassa tauoltaan ja Yiannis palaili asiakkaiden luokse. Pian tilauksemme, σαγανάκι γαριδες, γίγαντες και σουβλάκι κοτόπουλο,  olikin valmis. 

Erittäin hyvää, varsinkin rapusaganaki oli paras mitä olemme ikinä syöneet. Ja onhan niitä jokusia tullut syötyä vuosien varrella. Jälkiruoaksi "tytinä" eli liivatteella hyytelöityä banaania sekä tietenkin ενα καραφακι, pikku karahvi rakia. 

Ja eikun nukkumaan, καληνύχτα. Hyvää yötä.