Uusia makuja

 Jo tullessamme Lissu sanoi että he tekevät Giorgioksen kanssa meille perinteisen kreetalaisen kotilounaan ja kyseli mikä voisi olla sellainen. Emme osanneet suoralta kädeltä sanoa. Hän kyseli olemmeko syöneet kasarilla tehtyä pataa jossa on kalamaria. Emme olleet sellaista maistaneet joten he lupailivat tehdä sellaista lounaaksi.

 Eilen huutelimme Lissun ja Giorgioksen ovella καλησπέρα, iltapäivää. Lissu huuteli että ovi on auki joten kävelimme sisälle. Pöytä oli jo koreana ja lisää kannettiin koko ajan pöytään. Oli paistettuja sieniä, vuohta, kaalikääryleitä ja salaattia sekä pääruokana kalamaripataa. Oli erittäin hyvää ja taas saimme maistaa jotain uutta ruokalajia. 

Jälkiruoaksi kreetalaiseen tapaan hedelmiä ja rakia. Olipas hyvä lounas. 

Iltakuudelta oli sovittuna edellisiltä kerroilta vuokraisäntiemme kanssa tapaaminen kahvilaan missä juttua riitti parin tunnin verran. Pieni kielimuuri välillämme on mutta pienen hakemisen ja googlekääntäjän avulla juttu luisti ja pari vitsiäkin saimme kuulla. 

Tänään aamupäivällä lähdimme kävelemään kylille. Yhtäkkiä huomasimme olevamme markkina-alueella jossa oli melkoista kuhinaa. Olimme aivan unohtaneet, mites se nyt niin pääsi käymään. Onneksi kävelimme vahingossa siihen suuntaan. Mitään ostettavaa ei tällä kertaa ollut kun on parin päivän päästä lähtö kotiin ja olemme saaneet jonkun verran mandariineja jotka pitäisi saada syötyä.

Lähdimme pikku mezelle löytämäämme uuteen paikkaan. Pyysin viiniä ja isännän tuodessa viiniä ja pikarit pöytään kysyin olisiko hänellä retsinalaseja viinilasien sijaan. Viini maistuu paremmalta niistä. Hetken jo vaikutti että hän oli lähdössä super markettiin ostamaan laseja mutta sanoimme että ei haittaa, kyllä se viini pikareistakin maistuu. 

Viereisessä liiketilassa on vedonlyöntitoimisto. Tultuamme sisällä istui yksi asiakas kaljalla, hän otti kulauksen kaljastaan ja kiirehti vedonlyöntitoimistoon. Hetken päästä takaisin ottamaan kulauksen kaljastaan ja taas vetoa lyömään. Tämä jatkui sen puolisen tuntia jonka istuimme paikalla. Samalla tuli elävästi mieleen veikkauksen mainos Suomesta jossa miehet jonottavat silmät kiiluen sisään pääsyä kioskiin. Saman oloisia pappoja valui solkenaan sisään ja ulos koko ajan vedonlyöntipaikkaan. Eikä ihme, ulkopuolella mainostettiin miljoonan päävoittoa huomenna. 

On todella mielenkiintoista istuskella kahvilla tai viinillä ja seurata ihmisten jokapäiväistä elämää ja liikkumista. Kaikenlaista showta mahtuu moneen hetkeen ja paljon jää näkemättä ja huomaamatta.  Olemme huomanneet että kävellen huomaa paljon enemmän asioita kuin auton kyydissä. Aina voit pysähtyä ja katsella tarkemmin näkymiä. 

Eilinen lounas Lissun ja Giorgioksen luona

Äkkilähtö