www.horttaa.fi

 Lähtö edessä, siis kotiin. Tänään viimeinen päivä ja haikea tunnelma. Vielä olisi muutama kuukausi mennyt. Eilen oltiin Yianniksen ja Hilkan vieraana Mythoin kylässä. Kylä on noin kolmisensataa metriä merenpinnan yläpuolella joten näköalat terassilta on ihan mahtavat. Vuoristoa sekä merta, ihana rauha ja ne mahtavat vuoriston tuoksut. Viime kerralla käydessämme Hilkan kukot hyökkäsivät kimppuumme mutta tällä kertaa oltiin kaikki sulassa sovussa. Yksi kana jopa istahti syliini vähäksi aikaa. Yiannis oli laittanut maittavaa ruokaa. Ruokailun jälkeen koirien kanssa lenkki kylän ympäristössä, mahtava kylä tämä Mythoi.          Tänään  lauantaina markkinapäivä, pakkohan sinne oli mennä käymään viimeistä kertaa tällä reissulla. Aivan mahtavia vihanneksia ja hedelmiä, upeaa. Päätimme jo että syyskuussa tullaan uudestaan ja kokataan itsekin näistä mahtavista raaka-aineista. Markkinoilla käynnin jälkeen alkoi maha kurnimaan joten syömäänhän sitä piti lähteä. Meille parhaaseen tavernaan eli Nap

 Taas oli vapaapäivä . Eilen oli sen verran kiirettä ettei ehditty kirjoittelemaan kuulumisia. Aamupalan ja pikku lenkin jälkeen hammaslääkäriin joka oli  varattu jo kotoa Suomesta tutulle hammaslääkärille. Melko tuulista tuntui olevan ja tyrskyt löivät jalkakäytävälle asti. Riikka sai hyvän kuvan ja melkein suihkun samaan hintaan, ehti juuri viime hetkellä ottaa askeleen taaksepäin. Aamulenkillä kulmakahvilan isäntä (joka on kuulemma paikallinen "juorutäti", tai siis tässä tapauksessa "juorusetä" pysäytti meidät ja kertoi lähiseudulla olevan suomalainen nainen, blondi joka puhuu Kreikkaa. Eufaristo para poli, paljon kiitoksi tiedosta. Ja mitähän me sillä tiedolla tehdään. Vastaanotolle päästyämme istuimme odotustilaan ja ihmettelimme onko puoli Ierapetraa ahtautuneena toimenpidehuoneeseen. Sellainen papatus kuului sieltä että oksat pois. Mielenkiinnolla odotimme kuinka monta ihmistä sieltä tulee pois. Yllätys yllätys, lääkäri sekä potilas, ei muita. Ainakin poran ä

 Yias sas, eli terve. Eilen pidettiin lakisääteinen vapaapäivä, eikös se ole vapun päivän tarkoitus. Siis vapaapäivä kirjoittamisesta, ei syömisestä. Aamupäivälenkin jälkeen kotiin päin palatessa oli naapurit laittaneet grilliin tulet, keskellä katua(pientä sivukujaa siis) niin kuin täällä on tapana. Aina voi grillata ja missä vaan.  Herran jestas sentään mihin "jouduttiin" Yianniksen kanssa, Meseleroin kylästä oli kutsuttu Yiannis sekä meidät erään rouvan luo vapun päivän juhliin. Perille päästyämme terassilla oli jo reilu parikymmentä vierasta ruokailemassa. Ette voi ymmärtää sitä ruoan määrää mitä pöydillä oli, siitä olisi riittänyt koko Säkylän varuskunnan kavereille. Alkoi vatsanahkaa kiristämään jo ennen kuin oltiin edes aloitettu. Ja pahaenteisesti grillissä oli juuri paras hiillos eli lisää oli varmaankin tulossa. Pöydillä oli salaattia, horttaa, uunissa paahdettua lammasta, uunipadassa vuohen lihaa, kanin lihaa, perunoita, artisokkaa, mizithraa, fetaa, kananmunia sek