www.horttaa.fi

  Kreikassa jouluaattona perinteisesti lapset kulkevat soittamassa ja laulamassa saadakseen pientä palkkaa, ehkäpä vähän samaan malliin kuin meillä Suomessa nuutipukit. Ainakin täällä Ierapetrassa käytiin enimmäkseen liikkeissä. Joidenkin liikkeiden edessä oli jonossa useampiakin porukoita odottamassa vuoroaan. Onkohan viime vuosilta laitettu merkille mistä parhaat palkkiot tulevat. Kilinä on melkoinen kun triangelit kilisevät ja sen jälkeen kassakoneet kun kolikoita kaivetaan esille. Ilma oli puolipilvinen ja välillä sateli, muutama auringonpilkahduskin nähtiin. Aamulenkin jälkeen meillä oli vuorossa kämpillä vapaamuotoista seurustelua lounasaikaa odotellessa.  Lounasaika, ette ikinä arvaa mihin olemme menossa. Yllätysyllätys taverna Konakiin jossa meidän mielestämme tunnelma on eniten meidän makuumme. Varsinkin nyt viime aikoina kun on tutustunut veljeksiin paremmin ja oppinut talon tavoille.  Γίγαντες , jättipapuja Ηιρινο στο φούρνο,  uunipossua Δολμαδεσ, viininle...

  Joulu näkyy todella paljon täällä Ierapetrassa. Puut, valaisinpylväät, talot ja joitakin autojakin on vähän tuunattu.  Mistäköhän tavernasta nämä rakikarahvit on hävinnyt On matkailijoita ja sitten on matkailijoita. Jotkut tykkäävät loikoilla aurinkotuoleilla ja taas toiset joillain muilla tuoleilla. Kuten esimerkiksi hammaslääkärin tuolilla. Meille on näköjään muodostunut erikoinen perinne Kreetan reissuille. Melkein jokaisen reissun aikana tai juuri ennen reissua jommaltakummalta lohkeaa hammas tai irtoaa paikka. Tällä kertaa Riikalta lohkesi hammas reilu viikko ennen lähtöä. Mutta ei hätää, luottohammaslääkärimme Kristiina löysi vapaan ajan kalenteristaan ja hoiti homman. Tästä perinteestä kyllä luopuisimme mielellämme.  Loppu onkin sitten taas tuttuakin tutumpaa tarinaa. Lounaalle Konakiin ja illalliselle Konakiin.  Καληνύχτα, good night, hyvää yötä.

 Aamulla lähdettiin läheiseen Kalamafkan kylään ajelemaan. Matkaa on vain reilut kymmenen kilometriä mutta nousu 500:n metrin korkeuteen kesti melkein puoli tuntia. Pienimoottorinen panda yski pahimmissa nousuissa jonkun verran ja keppiä sai käyttää.  Viitos ja kuutosvaihdetta ei tarvittu, paremminkin kolmosta ja jopa kakkosta. Mutta maisemat olivat upeita ja Kalamafkan kylä upea vanhoine taloineen. Osa pahasti rapistunut osa hienosti entisöity ja osa luhistunut. Oli hienoa kävellä ja katsella kylän arkea.  Melko hiljaista oli mutta kylän reunamalla olevasta kirkosta kaikui messun äänet joka puolelle.  Vanhan öljyerottamon prässi Iltapäivällä oli sovittu että mennään Yianniksen kanssa Ierapetran lähistölle musiikkitapahtumaan. Mutta Yiannis oli jostain kuullut että uudehkossa mezedopoliossa Anatolin kylässä olisi myös musiikkia joten suunnitelma vaihtui lennossa ja jälleen vuorille Anatoliin tällä kertaa. Upeasti entisöity vanha kivitalo, pienehköt sisätilat, ystäväl...

  Pientä mezeetä ystävien tuomista raaka-aineista. Lauantaihan se oli eilen eli markkinapäivä. Siellä on aina hienoa käydä katselemassa kauppiaitten esille laittamia tuotteita. Hedelmistä vihanneksiin, yrttejä, juustoja, hunajaa sekä vaatteita esillä valtavat määrät.  Pakko oli ostaa hieman parsakaalia sekä kukkakaalia ja syntisen hyvää gravieraa. Terassilla on hyvä syödä välillä pientä välipalaa.  Markkinoitten jälkeen lähdettiin kauppaan hakemaan vettä ja virvokkeita.  Raskaitten ostoksien jälkeen iski hirveä nälkä joten lounaalle Napoleoniin. Tervehdittiin henkilökuntaa, joku kyseli miksette muuta kokonaan tänne kun alvariinsa ravaatte täällä. Tiedä häntä, ehkä joskus muutetaankin. Tarjolla oli taas vaikka mitä herkkuja mutta päädyttiin tilaamaan δολμαδεσ,  κοτόπουλο στο φούρνο και φασολάκια.  Viininlehtikääryleitä, uunikanaa sekä vihreitä papuja. Todella herkullinen lounas. Vahinko että aloittavat joululoman jo nyt ja avaavat seuraavaksi vasta tammikuun...