Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2025.

Koti-ikävää

Kuva
  Ajeltiin viimeisinä päivinä Psinokapsalan kylään. Tämä ovi kiinnitti huomion, tai paremminkin tuo puukko ovessa. Lienee vinkki kutsumattomille vieraille ettei kannata astua sisään. Muuten samanlainen kylä kuin kaikki muutkin käymämme reissun aikana paitsi jonkun verran pienempi. Mutta suurin osa taloista tyhjillään ja sortuneita/ränsistyneitä. Muutama talo kunnostettu. Kuinkahan kauan tämä juomakori on olllut oven pielessä? Sisällöstä ei oikein saanut selvää, vaaleanruskealta litkulta näytti. Paluumatkalla pysättiin kirkkoon. Ihmeteltiin hetki missä kirkko on ennenkuin löydettiin pieni polku ylöspäin. Pitihän sinne lähteä kiipeämään vaikka aika pitkältä nousu tuntui. Meinattiin jo kääntyä ympäri kunnes pikku kirkko alkoi näkymään puiden lomasta.  Alaspäin tullessa ihmeteltiin onko kirkolle tultu oikein bussilla. Sisällä oli nimittäin tilaa ehkä kymmenelle ihmiselle. Mutta kuultiin että ovat Heraklionista tulleita patikoijia. Vaihtelivat vaatteitaan ja kenkiään ja kaivoivat s...

Tulisilla hiilillä

Kuva
  Eilen aamulenkillä morjesteltiin tutun kalastajan kanssa. Irrotteli kaloja verkoista ja huuteli että tule muutaman minuutin päästä hakemaan muutama kala. Menin muutaman minuutin päästä takaisin. Hän hyppäsi veneestä maihin ämpärin kanssa jossa oli kuusi leijonakalaa. Istahti penkille ja alkoi perkaamaan kaloja antaen samalla valmistusohjeita. Μόνο ψάρια και πατάτες,  λαδι και αλάτι  μετα στοω φούρνο . Vain kalat ja perunat, lisäksi oliiviöljyä ja suolaa ja sitten uuniin.  Oltiin illalla menossa kuppilaan jossa on aina grilli kuumana niin kyselin onnistuuko grillaaminen. Tietenkin, kaloista tulee jopa parempia grillattuna kuin uunissa. Hän laittoi kalat pussiin ja lykkäsi käteeni. Ευχαριστώ πάρα πολύ,  oikein paljon kiitoksia. Istuskeltiin kämpän edessä ulkona kun tuttu pappa kuppilasta ajeli ohi. Pysähtyi avasi ikkunan ja kyseli mennäänkö illalla kuppilaan. Pakkohan siihen oli vastata myöntävästi varsinkin kun oltiin jo muutenkin ajateltu mennä.  Mutta si...

Sattuu mitä sattuu

Kuva
  Eilen aamulla lähdettiin kuuden jälkeen lenkille. Läheisen kirkon ympärillä touhusi pari naista. Kynttilöitä, joista pisimmät olivat parimetrisiä aseteltiin telineisiin ja sytyteltiin.  Mahtaako olla kirkon suojeluspyhimyksen päivä. Olemme muutaman kerran morjestelleet yhden kalastajan kanssa satamassa. Eilen hän pysähtyi juttelemaan ja kyseli nimeämme samalla maalatessaan venettään. Esitteli itsensä Yiannikseksi. Sanoin nimeni mahdollisimman selvästi, Janne. Kaveri riemastui ja kolautti kyynärpäänsä omaani(koska kädet olivat maalissa) ja sanoi έχουμε το ίδιο όνομα.  Meillä on sama nimi. Tästä innostuneena kertoili kuinka hän on ainakin viidennen polven kalastaja. Sanoi että joku päivä tulet mukaan merelle kanssani.  Päivällä käytiin mamman kuppilassa pienellä välipalalla. Hän kehui juuri saaneensa oliiveistaan φρέσκο λάδι,  tuoretta oliiviöljyä. Öljy tuoksui ja maistui voimakkaasti  tuoreelle ruoholle ja tuntui lievänä poltteena kurkun päässä sekä oli to...

Kaikenlaista

Kuva
  Teatterin mainos Kaikenlaista on taas nähty kun kierrellään pitkin Ierapetran katuja. Nähty kaikenlaista ja välillä ihmeteltykin mitä ollaan nähty.  Napoleonissa oltiin lounaalla johon myös pappi vaimonsa kanssa saapui. Tavernan omistajat ovat aika uskovaisia. Muun muassa pitävät tavernan suljettuna pyhäpäivinä. Papin saapuessa koko henkilökunta taittui kuin linkkuveitsi papin saapuessa. Kaikki tulivat vuoronperään suutelemaan papin kättä ja osoittamaan kunnioitusta. Kuulemamme mukaan hän ei ollut ihan tavallinen pappi vaan hierarkiassa jonkun verran ylempänä. Mitä isompi koppalakki sen isompi herra, kuulemma. Ja hänellä oli melko kookas lakki. Missään nimessä en väheksy heidän uskoaan, älkää käsittäkö väärin. Tämä oli vaan yksi tapahtuma muiden joukossa.  Aika erikoinen näky nähtiin myös samalla lounaalla. Χωριάτικη eli kreikkalainen salaatti on usein kuin keitto. Oliiviöljyä on melkoisen reippaasti. Naapuripöydässä yrittivät ilmeiseti tehdä salaatista kevytversion kaa...

Vanhoja muistoja

Kuva
  Eilen lähdettiin aamulla ajelemaan Myrtokseen. Olimme ensimmäistä kertaa täälläpäin koronavuotena 21-22 talvella. Joulukuussa tultiin ja tammikuun puolenvälin aikaan lähdettiin pois. Ajateltiin vähän fiilistellä vanhoja muistoja. Käveltiin sama lenkki oliivilehtojen läpi hautausmaan ohi takaisin kylään kuten aina aikaisemminkin. Aika upea tuo kivin koristeltu hauta. Lisäksi vielä pari kuvaa naapurikylästä Mithoista Jonkun verran on muutoksia tullut vaikka paljon samaa vanhaakin löytyi. Ehkä merkittävin muutos oli selkeämmin näkyvät "fiinimmät" airbnb asunnot joita oli katukuvassa paljon enemmän kuin ennen.  Sama ongelma huomattiin kuin aiemminkin, kaikki tavernat olivat suljettuna sesonkin päätyttyä.  Muutama kahvila oli avoinna ja meille niin rakas ja tuttu paikka Hermione josta saimme oleskelumme aikana purtavaa.  Jatkettiin matkaa taverna Agia Paraskeviin sunnuntailounaalle. Tsiisus sentään mitä ruokaa jälleen saatiin syötäväksemme. Pitkään puu-uunissa haudutett...