Kuvia Ierapetrasta

 

Melkoisia vehkeitä siistijöillä. Jättimäinen imuri jolla imuroivat katuja. Siistimistä riittää koko ajan, roskia heitellään sinne tänne ja tuuli kuljettaa niitä pitkin poikin katuja ja pihoja.

Ollaan yritetty pitää kiinni siitä että tehdään joka päivä pieni aamulenkki ennen aamiaista. Sitten pienen elpymisen jälkeen tehdään toinen vähän pidempi kierrellen joka kerta vähin eri puolella Ierapetraa. Ja jos ei ole muita suunnitelmia niin alkuillasta vielä kierrellään siellä sun täällä. Muutama kilometri olisi hyvä saada käveltyä että voi syödä välillä pienet mezet normaali ruokailuiden lisäksi.

Plus vielä naapurin mamman tuomat pääsiäisleivonnaiset joita hän taas eilen kiikutti meille sanoen että kahvin kanssa vähän syötävää.

Eilen oli sovittu Riikalle hammaslääkäri. Soitin lääkärille viikkoa ennen reissuun lähtöä kun Riikalta lohkesi hammas. Hän sanoi lähtevänsä Ateenaan pääsiäisen jälkeisenä tiistaina eikä ole töissä mutta pienen empimisen jälkeen lupasi ottaa Riikkan vastaan iltapäivällä kun hänen koneensa lähtee vasta illalla. Pitihän hänet palkita Fazerin sinisellä tästä hienosta teosta. Pois lähtiessä kyseltiin vitsillä että pitäisikö Riikkan alkaa syömään vauvanruokaa että hampaat kestää. Vastaukseksi saatiin nauru ja "ei missään nimessä"

Taverna Napoleon oli suljettuna pääsiäisen pyhät mutta eilen jälleen avoinna joten sinnehän tietenkin piti mennä lounaalle.  Niko luetteli mitä ruokia oli täksi päiväksi tehty. Meille uusi sana tuli heti ensimmäisenä joten olihan sitä pakko maistaa. Καλικωτα, kyseltiin toiselta tarjoilijalta miten kirjoitetaan ja mitä pitää sisällään. Selvisi että tätä nimitystä tästä ruoasta käytetään ainoastaan Ierapetran seudulla. Muualla käytetään συμπεθεριο, σοφεγαδα, γιαχνακι eli kasvispataa johon laitetaan mitä puutarhasta löytyy. Lisäksi söimme κοτόπουλο κόκκινο με πατάτες και παντζάρια. Kanaa perunoilla, sekä punajuuria. Erittäin herkullista. Ja jälleen kerran ensimmäinen ruokailu vakioasiakkaille  laskua pyydettäessä, τίποτα,  ei mitään , tervetuloa. 

Illemmalla lähdettiin vielä pikku lenkille. Suljetun kuppilan edessä istui vanha mamma pöydän vieressä kaljakorin päällä ja viittoili meitä luokseen. Ymmärsimme että vanhahkot nivelet olivat jumittuneet eikä hän pääse ylös kaljakorin päältä. Riikka auttoi hänet ylös mamman kiitellessä kovasti. 

Illalla Konakiin syömään. Δακοσ, δολμαδεσ και σαρδέλες.  Korppu lisukkeineen, viininlehtikääryleet sekä sardiineja oli maittava ja riittävä illallinen.

Juuri kun oltiin saatu syötyä ja lähtöpuuhissa yksi tuttu tuli sisään muovipussin kera täynnä vihanneksia ystävänsä luo. Samantien hän painui keittiöön ja tuli helvetillisen ison vadin kanssa takaisin pöytään. Katsoimme toisiamme miettiessämme mahtavatko jaksaa syödä kaiken tuon. Samaa miettivät varmaan hekin koska hakivat ison lautasen ja lappasivat sen täyteen ja toivat meille.😅😅

Καληνύχτα,  hyvää yötä