Agios Nikolaos ruokatapahtuma
Eilen illalla oltiin Yianniksen kanssa Agioksen ruokatapahtumassa. Mainonnassa kerrottiin paikalla olevan reilut 20 huippu keittiömestaria Kreikasta ja myös Euroopasta.
Parkkipaikkaa ei meinattu löytää millään oli varmaan muutama muukin lähtenyt paikalle. Lopulta löydettiin vapaa paikka, auto parkkiin ja pienen kävelymatkan jälkeen päästiin paikalle siinä seiskan jälkeen. Porukkaa oli liikkeellä mutta onhan Agios vilkas turistikaupunki muutenkin kuin vain tapahtuma-aikaan. Yianniksella oli varmaa tietoa että Sarayˋssa on saatavilla Xarma olutta jota yleensä ei löydä muuta kuin Hanian seudulta. Pitihän sitä tuopit ottaa uuvuttavan kävelymatkan jälkeen. Yhtä hyvältä maistui kuin ennenkin, sorry nyt mutta hakkaa meikäläiset (suomalaiset)oluet mennentullen.
Ihmisiä alkoi kertymään ja paikoitellen ei meinannut päästä eteenpäin kauheassa ihmismeressä. Poletit ostettiin joilla viini ja ruoka maksettaisiin. Yainnis tosin tuntui tuntevan muutamia viinintuottajia ja maistajaisia saatiin jonkun verran ilman polettejakin. Olemme yleensä pitäneet kreetalaisia viinejä vähän plaissuina mutta nyt saatiin maistaa muutamia todella hyviä viinejä.
Suurin odotuksin lähdettiin maistelemaan huippukokkien tekemiä ruokia mutta on kyllä pakko sanoa että lievä pettymys oli päällimmäinen tunne ruoan suhteen. Onneksi seura oli sitten sitäkin parempaa. Ierapetran tavernoissa olemme saaneet maistuvampaa ruokaa kuin nämä huippukokkien annokset.
Joukkoon liittyi myös tuttu kolmikko Giorgios sekä veljekset Manolis ja Giorgios joiden kanssa hetki kierreltiin maistelemassa antimia.
Mutta makuja on monia ja varmasti monet pitivät annoksista, meille hyvän ruoan ystäville ruokatarjonta oli pettymys. Monista annoksista puuttui vain yksinkertaisesti suola. Paitsi yhdessä jossa oli leivän päällä oliivitahnaa sekä suolattuja gavroksia. Kaverit oli varmaan pöllineet muitten kokkien suolat, hehheh.
Tänään aamupäivällä yläkerran remontti jatkui, pojat olivat varmaan päässeet loppusuoralle ja oli loppusiivouksen aika. Istuskelin pihalla letkukasan vieressä kun kaverit huuteli yläkerrasta λιγο νερο, saataisko vähän vettä. Avasin kraanan ja pojat kiittelivät ja pesivät jälkensä . Hetken aikaa tuntui että hommat seisoi ja vesi juoksi joten huutelin pojille ενδακσι, joko riittää. Kuului riittävän joten suljin kraanan. Ajatella että sitä joutuu lomallakin töihin. Meinasi ihan hiki tulla kun joutui alvariinsa vääntelemään vesihanaa, hehheh. Ihanaa olla avuksi työn raskaan raatajille.
Ruokataidetta
Kommentit
Lähetä kommentti