Nimipäivillä

 Sunnuntai-iltana ajeltiin Yianniksen kanssa Magrygialokseen nimppareille. Toinen Giorgios oli jo meille tuttu mutta toista emme tunteneet. Tai ainakin niin luulimme. Tuttu mieshän sieltä oven takaa paljastui . Viime reissuilla ollaan oltu yhteisissä illanvietoissa mm. Manoliksen nimipäivillä sekä viime vuoden pääsiäisenä oliivilehdossa grillailtiin kokonaiset vuohen ja lampaan avotulella. Varsinkin tämä kokemus on piirtynyt tiukasti verkkokalvoille ja muistin sopukoihin joista tuo kokemus toivottavasti ei ikinä häviä. Oli meinaan ainutlaatuinen kokemus olla ystävien kanssa oliivilehdossa ja pyöritellä vuohivarrasta avotulen äärellä ja nauttia hyvästä ruoasta. Lämminhän siinä tuli mutta eipä tarvinnut tekosyytä kietaista paria kaljaa kitusiin. Mutta nyt lähdettiin väärille raiteille, eli asiaan. Heti saavuttuamme meidät ohjattiin pöydän ääreen istumaan. Sitten alkoi ruokaa  tulla ja tulla ja tulla ja tulla pöytään. Aivan mahtavaa artisokka salaattia, pasteijoita, viininlehtikääryleitä tietysti spitiko eli kotona tehtyjä, olivat muuten äärimmäisen hyviä. Lihapullia, heidän omassa puutarhassaan tepastelleista kanoista tehtyä uunipataa, possua sekä perunoita. Lisäksi pöytään tuotiin paistettuja maalaismakkaroita. Tuli vedettyä niin sanotusti kupu täyteen vähän turhankin hätäisesti. Tämä oli meinaan niin vasta alkusoittoa. Pääruoaksi pöytään tuotiin pilahvia sekä kotopoulo kokkinisto, eli kanaa punaisessa kastikkeessa sekä etanoita. Pienen harkinnan jälkeen maistoin etanoitakin, ei huonoja voin syödä toistekin mutta en varmaankaan tilaisi niitä itse tavernassa. Eli ei niin hyviä, toki pitää maistaa useamman kerran ja totutella niihinkin. Mutta nyt EI jatkoon. Kaikki muu ruoka oli suorastaan taivaallisen hyvää, kunnon kotiruokaa ei voita mikään, tuskin mistään tavernasta saa yhtä maistuvaa ruokaa. Bravo Giorgioksen äiti. Ruokailun aikana porukkaa valui pikkuhiljaa lisää ja pöytiä kannettiin ja katettiin lisää. Molemmat Giorgiokset ja yksi heidän kavereistaan alkoivat musisoimaan. Upeata perinteistä kreetalaista musiikkia. Hetken päästä yksi vieraistakin sai soittimen käteensä. Musiikin esittämisen kiellon aikana valmisteltu malli joka oli niin pieni että mahtui takin alle piiloon ja sai kuljeteltua tapahtumiin salaa. Ääni siinä oli melko kimakka. Poli oreo , todella hienoa musisointia. Illan jatkuessa nuoremmat alkoivat tanssimaan ahtaassa olohuoneessa ja loppuvaiheessa  yli 80:set vieraat aloittivat tanssin. Ruokaa oli riittävästi ja sitä kaikki napostelivat pitkin iltaa, aloittelimme kello kasin aikaan ja lopettelimme yhden aikaan yöllä jolloin jälkiruokaa kannettiin pöytään. Hedelmiä, suklaakakkua sekä jäätelöä. Juhlat loppuivat liian aikaisin joten niitä päätettiin jatkaa seuraavana iltana Yianniksen kodeissa Mithissä grillailun ja chillailun merkeissä. Nyt aletaan puhumaan asiaa, mitähän vielä seuraavan kahden viikon aikana tapahtuu. Vähän Yiannis vihjaili että vappuna pitää lähteä luontoon syömään, niin kuulemma Kreetalla perinteisesti tehdään. Tästä pitäisi tehdä myös suomalainen perinne.